Ihmiset

Ulkomuoto

Koti

Ostokset

Ruoka

Syödä ulkona

Koulutus ja opiskelu

Tehdä työtä

Ympäristö

sanakorttien asetukset

Sanakorteilla on omat asetukset. Voit mukauttaa sanaston oppimiskokemustasi tekemällä seuraavat muutokset:

• Sanakorttien määrän valinta harjoitusta kohden

  Voit valita kuinka monta sanakorttia haluat harjoitella kirjoitusistunnon aikana. Oletusluku on kymmenen. Pienemmän sanaston valitseminen voi olla hyvä idea, jos olet aloittelija.

• Ei-tuettujen näppäimistön merkkien muuttaminen

  Jos näppäimistöasettelu ei tue tiettyjä sanakorttien kanssa harjoittelemasi kielen erikoismerkkejä tai diakriittisiä merkkejä, järjestelmä voi jättää huomioimatta osan näistä merkeistä. Erikoismerkit hyväksytään niiden lähimmiksi latinalaisten aakkosten vastineiksi, jos mahdollista. Jos esimerkiksi kirjoitettava sana on único ja kirjoitat unico, koska asettelusi ei tue aksenttimerkkejä, sitä ei pidetä virheenä.

Foneettiset symbolit norjan ääntämyksessä

Kansainvälinen foneettinen aakkosto (IPA) tarjoaa standardoidun sarjan symboleja puhuttujen kielten äänteiden esittämiseen. Alla ovat IPA-symbolit norjan ääntämiselle esimerkkeineen ja kuvauksineen.

Norjan vokaalit

• /ɑ/ - kuten sanassa tak, äännetään /tɑːk/ (kuten "a" sanassa talo /ˈtalo/)
• /e/ - kuten sanassa se, äännetään /seː/ (kuten "e" sanassa setä /ˈsetæ/)
• /i/ - kuten sanassa bit, äännetään /biːt/ (kuten "i" sanassa isä /ˈisæ/)
• /o/ - kuten sanassa sol, äännetään /suːl/ (kuten "o" sanassa koira /ˈkoira/)
• /u/ - kuten sanassa hus, äännetään /hʉːs/ (ei suomalaista vastinetta, samanlainen kuin "u" englannissa boot /buːt/)
• /ø/ - kuten sanassa ønsker, äännetään /ˈœnskər/ (ei suomalaista vastinetta, samanlainen kuin "ö" ruotsin sanassa söt /søːt/)
• /y/ - kuten sanassa fy, äännetään /fyː/ (ei suomalaista vastinetta, samanlainen kuin "y" ranskan sanassa lune /lyn/)
• /æ/ - kuten sanassa ær, äännetään /æːr/ (kuten "ä" sanassa älä /ˈælæ/)
• /øi/ - kuten sanassa høy, äännetään /høy/ (kuten "oi" sanassa voi /voi/)
• /ei/ - kuten sanassa hei, äännetään /hæɪ/ (kuten "ei" sanassa meidän /ˈmeidæn/)

Norjan konsonantit

• /p/ - kuten sanassa panne, äännetään /ˈpɑnːə/ (kuten "p" sanassa pallo /ˈpɑlːo/)
• /b/ - kuten sanassa bil, äännetään /biːl/ (kuten "b" sanassa baari /ˈbɑːri/)
• /t/ - kuten sanassa tak, äännetään /tɑːk/ (kuten "t" sanassa talo /ˈtalo/)
• /d/ - kuten sanassa dag, äännetään /dɑːɡ/ (kuten "d" sanassa data /ˈdɑtɑ/)
• /k/ - kuten sanassa katt, äännetään /kɑtː/ (kuten "k" sanassa kala /ˈkɑlɑ/)
• /ɡ/ - kuten sanassa gutt, äännetään /ɡʉtː/ (kuten "g" sanassa golf /ˈɡolf/)
• /f/ - kuten sanassa fisk, äännetään /fɪsk/ (kuten "f" sanassa fani /ˈfɑni/)
• /v/ - kuten sanassa vann, äännetään /vɑnː/ (kuten "v" sanassa vesi /ˈvesi/)
• /s/ - kuten sanassa sol, äännetään /suːl/ (kuten "s" sanassa sauna /ˈsɑunɑ/)
• /ʃ/ - kuten sanassa skje, äännetään /ʃeː/ (kuten "sh" englannin sanassa shoe /ʃuː/)
• /ʂ/ - kuten sanassa sjåfør, äännetään /ʂoːˈføːr/ (ei suomalaista vastinetta, samanlainen kuin "sh" englannin sanassa sharp /ʃɑːrp/)
• /ç/ - kuten sanassa kjøtt, äännetään /çœtː/ (ei suomalaista vastinetta, samanlainen kuin "ch" saksan sanassa ich /ɪç/)
• /l/ - kuten sanassa lys, äännetään /lyːs/ (kuten "l" sanassa luola /ˈluolɑ/)
• /r/ - kuten sanassa rød, äännetään /røːd/ (kuten "r" sanassa raha /ˈrɑhɑ/)
• /m/ - kuten sanassa mann, äännetään /mɑnː/ (kuten "m" sanassa mies /ˈmiæs/)
• /n/ - kuten sanassa natt, äännetään /nɑtː/ (kuten "n" sanassa nainen /ˈnɑinɛn/)
• /ŋ/ - kuten sanassa ring, äännetään /rɪŋ/ (kuten "ng" englannin sanassa song /sɒŋ/)
• /j/ - kuten sanassa ja, äännetään /jɑː/ (kuten "j" sanassa jalka /ˈjɑlkɑ/)

Norjan ääntämyksen ainutlaatuiset piirteet

Vaikka norjan ääntäminen jakaa yhtäläisyyksiä muiden skandinaavisten kielten kanssa, siinä on myös ainutlaatuisia piirteitä, jotka ovat tärkeitä oppijoille ymmärtää.

• Toninen aksentti: Norjassa on kaksi erilaista tonista aksenttia, jotka voivat muuttaa sanan merkitystä. Esimerkiksi, bønder (maanviljelijät) /ˈbø̀nːər/ vs. bønner (pavut) /ˈbǿnːər/.
• Retroflex-konsonantit: Joissakin murteissa /r/:n yhdistelmä tiettyjen alveolaarikonsonanttien, kuten /t/ ja /s/, kanssa tuottaa retroflex-äänteitä, kuten /ʈ/ ja /ʂ/.
• Palatalisaatio: Jotkut konsonantit, kuten /k/ ja /g/, palatalisoidaan etuvokaalien edessä, samoin kuin muissa kielissä.
• Vokaalien pituus: Kuten tšekissä ja japanissa, norjassa erotellaan lyhyet ja pitkät vokaalit. Esimerkiksi, skål (kulho) /skuːl/ vs. skal (pitäisi) /skɑl/.
• Intonaatiomallit: Norjassa on tyypillisiä intonaatiomalleja, jotka vaihtelevat kahden päämurren välillä: Itä-Norja ja Länsi-Norja. Tämä vaikuttaa puhuttuun norjaan melodiaan.
• Konsonanttiklusterit: Norja käyttää usein konsonanttiklustereita, jotka voivat olla haastavia ei-äidinkielenään puhujille, kuten sanassa språk (kieli) /sprɔːk/.
• Murre-eroja: Ääntäminen voi vaihdella merkittävästi eri norjan murteiden välillä, mikä vaikuttaa vokaaleihin, konsonantteihin ja intonaatiomalleihin. Esimerkiksi sanan jeg (minä) ääntäminen voi vaihdella /jæɪ/:stä /je/:hen /e/:hen alueesta riippuen.

Sanakortit norja - AgileFingers Master norja interaktiivisilla muistikorteilla sanaston oppimiseen. Kirjoita ja opi vieras kieli.