Sanakortit

Opi suomen kielen sanastoa kirjoittamalla sanoja ja lauseita sanakorteista. Flashcard-yhteenvedon avulla voit tarkistaa edistymisesi ja valita oppimistasi sanakortteja.

 
sanakortit ulkoa
edistystä
yhteenveto

Ihmiset

Ulkomuoto

Koti

Ostokset

Ruoka

Syödä ulkona

Koulutus ja opiskelu

Tehdä työtä

Ympäristö

 
 

Lisää sanakortteja lisätään pian.

sanakorttien asetukset

Sanakorteilla on omat asetukset. Voit mukauttaa sanaston oppimiskokemustasi tekemällä seuraavat muutokset:
  • Sanakorttien määrän valinta harjoitusta kohden

    Voit valita kuinka monta sanakorttia haluat harjoitella kirjoitusistunnon aikana. Oletusluku on kymmenen. Pienemmän sanaston valitseminen voi olla hyvä idea, jos olet aloittelija.

Foneettiset symbolit suomen kielen ääntämyksessä

Kansainvälinen foneettinen aakkosto (IPA) tarjoaa standardoidun sarjan symboleja puhutun kielen äänteiden kuvaamiseen. Alla ovat suomen kielen ääntämyksen IPA-symbolit esimerkkien ja kuvausten kera.

Suomen vokaalit

  • /ɑ/ - kuten sanassa talo, äännetään /ˈtɑlo/ (kuten "a" sanassa talo)
  • /e/ - kuten sanassa setä, äännetään /ˈsetæ/ (kuten "e" sanassa setä)
  • /i/ - kuten sanassa mies, äännetään /ˈmies/ (kuten "i" sanassa mies)
  • /o/ - kuten sanassa talo, äännetään /ˈtɑlo/ (kuten "o" sanassa talo)
  • /u/ - kuten sanassa kukka, äännetään /ˈkukːɑ/ (kuten "u" sanassa kukka)
  • /y/ - kuten sanassa kyllä, äännetään /ˈkylːæ/ (kuten "y" sanassa kyllä)
  • /æ/ - kuten sanassa hätä, äännetään /ˈhætæ/ (kuten "ä" sanassa hätä, mutta avoimempi)
  • /ø/ - kuten sanassa höyhen, äännetään /ˈhøyhen/ (kuten ruotsin "ö" sanassa höns)

Suomen diftongit

  • /ɑi/ - kuten sanassa kai, äännetään /kɑi/ (kuten "ai" sanassa kai)
  • /ei/ - kuten sanassa seinä, äännetään /ˈseinæ/ (kuten "ei" sanassa seinä)
  • /ou/ - kuten sanassa koulu, äännetään /ˈkoulu/ (kuten "ou" sanassa koulu)
  • /ui/ - kuten sanassa suin, äännetään /sui̯n/ (kuten "ui" sanassa suin)
  • /ie/ - kuten sanassa tien, äännetään /tien/ (kuten "ie" sanassa tien)
  • /yø/ - kuten sanassa hyö, äännetään /hyø/ (kuten ruotsin "ö" sanassa höns)

Suomen konsonantit

  • /p/ - kuten sanassa paita, äännetään /ˈpɑitɑ/ (kuten "p" sanassa paita)
  • /b/ - kuten sanassa bussi, äännetään /ˈbusːi/ (kuten "b" sanassa bussi)
  • /t/ - kuten sanassa talo, äännetään /ˈtɑlo/ (kuten "t" sanassa talo)
  • /d/ - kuten sanassa delfiini, äännetään /ˈdelfiːni/ (kuten "d" sanassa delfiini)
  • /k/ - kuten sanassa kissa, äännetään /ˈkisːɑ/ (kuten "k" sanassa kissa)
  • /ɡ/ - kuten sanassa golf, äännetään /ɡolf/ (kuten "g" sanassa golf)
  • /f/ - kuten sanassa fakta, äännetään /ˈfɑktɑ/ (kuten "f" sanassa fakta)
  • /v/ - kuten sanassa vesi, äännetään /ˈvesi/ (kuten "v" sanassa vesi)
  • /s/ - kuten sanassa sana, äännetään /ˈsɑnɑ/ (kuten "s" sanassa sana)
  • /z/ - kuten sanassa zebra, äännetään /ˈzeːbrɑ/ (kuten "z" sanassa zebra)
  • /ʃ/ - kuten sanassa shakki, äännetään /ˈʃɑkːi/ (kuten "sh" sanassa shakki)
  • /ʈʂ/ - kuten sanassa tšekki, äännetään /ˈʈʂekːi/ (kuten "ts" sanassa tsunami)
  • /ŋ/ - kuten sanassa rengas, äännetään /ˈreŋɡɑs/ (kuten "ng" sanassa ngoni)
  • /h/ - kuten sanassa hauska, äännetään /ˈhɑuskɑ/ (kuten "h" sanassa hauska)
  • /l/ - kuten sanassa lumi, äännetään /ˈlumi/ (kuten "l" sanassa lumi)
  • /r/ - kuten sanassa ranta, äännetään /ˈrɑntɑ/ (kuten "r" sanassa ranta)
  • /m/ - kuten sanassa mies, äännetään /ˈmies/ (kuten "m" sanassa mies)
  • /n/ - kuten sanassa nainen, äännetään /ˈnɑinɛn/ (kuten "n" sanassa nainen)
  • /j/ - kuten sanassa jää, äännetään /jæː/ (kuten "j" sanassa jää)

Suomen kielen ääntämyksen erityispiirteet

Suomen kielen ääntämyksessä on erityispiirteitä, jotka ovat tärkeitä oppijoille.

  • Vokaaliharmonia: Suomen kielen vokaalit on jaettu etuvokaaleihin (ä, ö, y) ja takavokaaleihin (a, o, u). Sanat sisältävät yleensä joko etu- tai takavokaaleja, mutta eivät molempia.
  • Konsonanttien astevaihtelu: Monissa suomen kielen sanoissa konsonantit vaihtuvat vahvojen ja heikkojen muotojen välillä eri kieliopillisissa yhteyksissä, esimerkiksi kukka (kukka, nominatiivi) vs. kukan (kukka, genetiivi).
  • Kaksoiskirjaimet: Suomen kielessä sekä vokaalit että konsonantit voivat olla kaksinkertaisia, mikä vaikuttaa tavun pituuteen ja painotukseen, esimerkiksi tuli (tuli) vs. tuuli (tuuli).
  • Foneeminen pituus: Suomen kielessä erotellaan lyhyet ja pitkät vokaalit ja konsonantit, mikä voi muuttaa sanan merkitystä, esimerkiksi muta (mutta) vs. mutta (mutta).
  • R:n pärinä: Suomen kielessä /r/ pärisee aina, toisin kuin monissa muissa kielissä, joissa se voi olla pehmeämpi.