Hollannin sanakortit
sanaston oppimiseen

Sanakorteilla on omat asetukset. Voit muuttaa niitä sen mukaan, miten haluat harjoitella:

• Sanakorttien määrän valinta harjoitusta kohden

  Voit valita, kuinka monta sanakorttia harjoittelet yhdellä kirjoituskerralla. Oletusmäärä on kymmenen sanakorttia. Jos olet aloittelija, voit valita vähemmän kortteja kullekin harjoituskerralle.

• Näppäimistöltä puuttuvien merkkien korvaaminen

  Jos näppäimistöasettelu ei tue tiettyjä sanakorttien kanssa harjoittelemasi kielen erikoismerkkejä tai diakriittisiä merkkejä, voit ottaa asetuksissa käyttöön merkkien korvaamisen. Tällöin järjestelmä hyväksyy erikoismerkin tilalle mahdollisuuksien mukaan lähimmän latinalaisen peruskirjaimen. Jos esimerkiksi kirjoitettava sana on único ja kirjoitat unico, koska asettelusi ei tue aksenttimerkkejä, sitä ei pidetä virheenä.

Kansainvälinen foneettinen aakkosto (IPA) tarjoaa standardoidun symbolijärjestelmän puhuttujen kielten äänteiden esittämiseksi. Alla ovat IPA-symbolit hollannin ääntämykselle, esimerkkien ja kuvausten kera sekä suuntaa antavia vertailuja suomen äänteisiin.

Vokaalit hollannin kielessä

• /aː/ - kuten sanassa maan, ääntyy /maːn/ (kuten "a" sanassa maa /maː/)
• /ɑ/ - kuten sanassa man, ääntyy /mɑn/ (kuten "a" sanassa talo /tɑlo/)
• /eː/ - kuten sanassa meen, ääntyy /meːn/ (kuten "e" sanassa meri /meri/)
• /ɛ/ - kuten sanassa pet, ääntyy /pɛt/ (kuten "e" sanassa eläin /elæin/)
• /i/ - kuten sanassa fiets, ääntyy /fits/ (kuten "i" sanassa kivi /kivi/)
• /oː/ - kuten sanassa boot, ääntyy /boːt/ (kuten "o" sanassa koti /koti/)
• /ɔ/ - kuten sanassa bos, ääntyy /bɔs/ (kuten "o" sanassa kortti /korti/)
• /u/ - kuten sanassa boek, ääntyy /buk/ (kuten "u" sanassa kukka /kukːa/)
• /y/ - kuten sanassa buur, ääntyy /byːr/ (samankaltainen ranskan "u":n kanssa sanassa lune /lyn/, suuntaa antavasti kuten pitkä y sanassa syy /syː/)
• /øː/ - kuten sanassa neus, ääntyy /nøːs/ (kuten "ö" sanassa syödä /syøːdæ/, vrt. ö-vokaali sanassa mökki /ˈmøkːi/, mutta pidempänä)
• /ə/ - kuten sanassa de, ääntyy /də/ (kuten ensimmäinen "a" englannin sanassa about /əˈbaʊt/)

Diftongit hollannin kielessä

• /ɛi/ - kuten sanassa mijn, ääntyy /mɛin/ (kuten "ai" sanassa aina /ɑinɑ/)
• /œy/ - kuten sanassa huis, ääntyy /ɦœys/ (kuten "oy" englannin sanassa boy /bɔɪ/, suomessa ei ole täsmällistä vastinetta, lähinnä "eu" sanassa euforia /eʊforiɑ/)
• /ɔu/ - kuten sanassa koud, ääntyy /kɔut/ (kuten "ou" englannin sanassa loud /laʊd/, suomessa ei ole täsmällistä vastinetta, lähinnä "ou" sanassa koulu /ˈkoulu/)

Konsonantit hollannin kielessä

• /p/ - kuten sanassa pen, ääntyy /pɛn/ (kuten "p" sanassa pää /pæː/)
• /b/ - kuten sanassa bed, ääntyy /bɛt/ (kuten "b" sanassa banaani /bɑnɑːni/)
• /t/ - kuten sanassa tak, ääntyy /tɑk/ (kuten "t" sanassa talo /tɑlo/)
• /d/ - kuten sanassa doen, ääntyy /dun/ (kuten "d" sanassa dynamo /dynɑmo/)
• /k/ - kuten sanassa kat, ääntyy /kɑt/ (kuten "k" sanassa koira /koirɑ/)
• /ɡ/ - esiintyy vain lainasanoissa, esim. sanassa goal, ääntyy /ɡoːl/ (kuten "g" sanassa golf /ɡolf/)
• /f/ - kuten sanassa fiets, ääntyy /fits/ (kuten "f" sanassa fani /fɑni/)
• /v/ - kuten sanassa vuur, ääntyy /vyːr/ (kuten "v" sanassa vene /vene/)
• /s/ - kuten sanassa sok, ääntyy /sɔk/ (kuten "s" sanassa suomi /suomi/)
• /z/ - kuten sanassa zijn, ääntyy /zɛin/ (kuten "z" englannin sanassa zoo /zuː/)
• /ʃ/ - kuten sanassa show, ääntyy /ʃoʊ/ (kuten "sh" englannin sanassa shop /ʃɒp/)
• /ʒ/ - kuten sanassa genre, ääntyy /ˈʒɑnrə/ (kuten "j" ranskan sanassa je /ʒə/)
• /x/ - kuten sanassa acht, ääntyy /ɑxt/ (kuten "ch" skotlantilaisen englannin sanassa loch /lɒx/)
• /ɣ/ - kuten sanassa gaan, ääntyy /ɣaːn/ (samankaltainen ranskan "r":n kanssa sanassa rouge /ʁuʒ/, suomessa ei ole täsmällistä vastinetta)
• /h/ - kuten sanassa huis, ääntyy /ɦœys/ (kuten "h" sanassa hauska /hɑuskɑ/)
• /m/ - kuten sanassa maan, ääntyy /maːn/ (kuten "m" sanassa maa /mɑː/)
• /n/ - kuten sanassa net, ääntyy /nɛt/ (kuten "n" sanassa nalle /nɑlːe/)
• /n/ - kuten sanassa nieuw, ääntyy /niw/ (kuten n sanassa nainen, ei nj-yhtymä)
• /ŋ/ - kuten sanassa ring, ääntyy /rɪŋ/ (kuten "ng" englannin sanassa sing /sɪŋ/)
• /l/ - kuten sanassa lam, ääntyy /lɑm/ (kuten "l" sanassa lamppu /lɑmpːu/)
• /r/ - kuten sanassa rood, ääntyy /roːt/ (voi olla täryäänne "r" kuten espanjan sanassa perro /pero/)

Hollannin ääntämyksen ainutlaatuiset piirteet

Vaikka hollannin ääntämisellä on yhtäläisyyksiä muiden germaanisten kielten kanssa, sillä on myös ainutlaatuisia piirteitä, jotka ovat tärkeitä kieltä opetteleville.

• Soinnilliset ja soinnittomat konsonantit: Hollanti erottaa selvästi soinnilliset ja soinnittomat konsonantit. Esimerkiksi, bed (sänky) /bɛt/ vs. pet (hattu) /pɛt/.
• Sananloppuinen soinnittomuus: Hollannin kielessä obstruentit muuttuvat soinnittomiksi sanojen lopussa. Esimerkiksi, hond (koira) lausutaan /hɔnt/ soinnittomalla /t/:llä soinnillisen /d/:n sijaan.
• Vokaalien pituus: Vokaalien pituus ja laatu voivat molemmat erottaa sanojen merkityksiä. Vertaa sanoja man (mies) /mɑn/ ja maan (kuu) /maːn/.
• Diftongit: Hollannin kielessä käytetään useita diftongeja, jotka voivat olla vaikeita ulkomaalaisille, kuten ij sanassa mijn /mɛin/ ja ui sanassa huis /ɦœys/.
• Schwa: Schwa /ə/ on yleinen painottomissa tavuissa, kuten sanassa de /də/ (määräinen artikkeli).
• Velaariset hankausäänteet: /x/ ja /ɣ/ ovat hankausäänteitä, jotka syntyvät kielen takaosan lähestyessä pehmeää suulakea; tarkka ääntämiskohta vaihtelee alueittain. /x/ muistuttaa skotlantilaisen loch-sanan ch:ta, ei täsmälleen sanan herra /ˈherːɑ/ h:ta. /ɣ/ on sen soinnillinen vastine, ei klusiili kuten g lainasanassa garderobi; ranskan rouge-sanan r on eri äänne.

Hollanti on Alankomaiden virallinen kieli ja yksi Belgian virallisista kielistä. Belgian Flanderissa sen alueellisia variantteja kutsutaan usein flaamiksi. Flaami tarkoittaa tässä Belgian hollantia, ei erillistä yleiskieltä. Holland on vain osa Alankomaita, kun taas hollannin kielialue ulottuu myös Belgiaan.