Korean sanakortit
sanaston oppimiseen

Sanakorteilla on omat asetukset. Voit muuttaa niitä sen mukaan, miten haluat harjoitella:

• Sanakorttien määrän valinta harjoitusta kohden

  Voit valita, kuinka monta sanakorttia harjoittelet yhdellä kirjoituskerralla. Oletusmäärä on kymmenen sanakorttia. Jos olet aloittelija, voit valita vähemmän kortteja kullekin harjoituskerralle.

Kansainvälinen foneettinen aakkosto (IPA) tarjoaa standardoidun joukon symboleja puhutun kielen äänteiden esittämiseksi. Alla ovat IPA-symbolit korean ääntämiselle esimerkkeineen ja kuvauksineen.

Korean vokaalit

• /a/ - kuten 아기 (agi), ääntyy /a.ɡi/ (kuten "a" sanassa mama /ˈmama/)
• /ɛ/ - kuten 애기 (aegi), ääntyy /ɛ.ɡi/ (kuten "e" sanassa meni /meni/)
• /i/ - kuten 이 (i), ääntyy /i/ (kuten "i" sanassa mieli /ˈmieli/)
• /o/ - kuten 오이 (oi), ääntyy /o.i/ (kuten "o" sanassa pomo /ˈpomo/)
• /u/ - kuten 우유 (uyu), ääntyy /u.ju/ (kuten "u" sanassa muna /ˈmuna/)
• /ɯ/ - kuten 음악 (eumak), ääntyy /ɯ.mak/ (äänne, joka muistuttaa suomen "u":ta, mutta huulet eivät pyöristy)
• /e/ - kuten 에 (e), ääntyy /e/ (kuten "e" sanassa mene /ˈmene/)
• /we/ - kuten 외국 (oeguk), ääntyy /we.ɡuk/ (alkaa /w/:llä kuten englannin wet, minkä jälkeen tulee /e/; osa puhujista käyttää vanhempaa monoftongia /ø/)
• /ju/ - kuten 유리 (yuri), ääntyy /ju.ɾi/ (j:n ja u:n yhdistelmä, ei saksan ü kuten sanassa Müll)

Korean diftongit

• /wa/ - kuten 와인 (wain), ääntyy /wa.in/ (kuten "wa" sanassa vapaa /ˈʋɑpɑː/)
• /wi/ - kuten 위치 (wichi), ääntyy /wi.t͡ɕʰi/ (kuten "vi" sanassa viini /ˈʋiːni/)
• /we/ - kuten 웨이터 (weiteo), ääntyy /we.i.tʰo/ (kuten "ve" sanassa veitsi /ˈʋeit͡si/)
• /jo/ - kuten 요리 (yori), ääntyy /jo.ri/ (kuten "jo" sanassa joki /ˈjoki/)

Korean konsonantit

• /p/ - kuten 바다 (bada), ääntyy /pa.da/ (kuten "p" sanassa pieni /ˈpie.ni/)
• /b/ - kuten 나비 (nabi), ääntyy [na.bi] (kuten "b" sanassa banaani /ˈbɑ.nɑː.ni/)
• /t/ - kuten 다리 (dari), ääntyy /ta.ri/ (kuten "t" sanassa talo /ˈtɑlo/)
• /d/ - kuten 바다 (bada), ääntyy [pa.da] (kuten "d" sanassa demo /ˈdemo/)
• /k/ - kuten 가 (ga), ääntyy /ka/ (kuten "k" sanassa kana /ˈkɑnɑ/)
• /ɡ/ - kuten 고기 (gogi), ääntyy [ko.ɡi] (kuten "g" sanassa kenguru /ˈkeŋɡu.ru/)
• /s/ - kuten 사과 (sagwa), ääntyy /sa.ɡwa/ (kuten "s" sanassa susi /ˈsusi/)
• /ɕ/ - kuten 샤워 (syawo), ääntyy /ɕa.wʌ/ (kuten "sh" englannissa she /ʃiː/)
• /t͡ɕ/ - kuten 저 (jeo), ääntyy /t͡ɕʌ/ (kuten "ch" sanassa chili /ˈt͡ʃili/)
• /t͡ɕʰ/ - kuten 처음 (cheoeum), ääntyy /t͡ɕʰʌ.ɯm/ (aspiroitu versio "ch")
• /h/ - kuten 하늘 (haneul), ääntyy /ha.nɯl/ (kuten "h" sanassa hai /ˈhɑi/)
• /m/ - kuten 마음 (ma-eum), ääntyy /ma.ɯm/ (kuten "m" sanassa mama /ˈmɑmɑ/)
• /n/ - kuten 나무 (namu), ääntyy /na.mu/ (kuten "n" sanassa nalle /ˈnɑlːe/)
• /ŋ/ - kuten 사랑 (sarang), ääntyy /sa.raŋ/ (kuten "ng" englannissa song /sɒŋ/)
• /ɾ/ - kuten 바람 (baram), ääntyy /pa.ɾam/ (samankaltainen kuin espanjan "r" tai amerikkalaisen englannin "butter" /ˈbʌɾər/)

Korean ääntämisen erityispiirteet

Vaikka korean ääntäminen muistuttaa joiltakin osin muita kieliä, sillä on myös ainutlaatuisia ominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä oppijoille.

• Konsonanttien assimilaatio: Konsonantit voivat mukautua seuraavaan äänteeseen. Sanassa 국물 (gungmul) (liemi) kirjoitettu ㄱ ääntyy [ŋ]:nä ennen ㅁ:ää: [kuŋ.mul]. Tämä on nasaaliassimilaatiota.
• Tiukat konsonantit: Korean tiukkoihin konsonantteihin kuuluvat /p͈, t͈, k͈/. Ne äännetään suuremmalla puhe-elinten jännityksellä ja kirjoitetaan hangulissa kaksoiskirjaimin, esimerkiksi ㅃ, ㄸ ja ㄲ. Nämä ovat korealaisia kirjaimia, eivät latinisaation merkkejä.
• Aspiroituneet konsonantit: Aspiroituneet klusiilit ja affrikaatat, kuten /pʰ/, /tʰ/, ja /kʰ/, ääntyvät ylimääräisellä ilmavirran purkauksella. Nämä ovat erillisiä ei-aspiroituneista vastineistaan.
• Vokaaliharmonia: Korean vokaaliharmonia ohjaa tiettyjen vokaalien esiintymistä samassa sanassa. Tämä on vähemmän näkyvää nykyaikaisessa korean kielessä, mutta vaikuttaa edelleen sananmuodostukseen.
• Tavurakenne: Korean tavuilla on tiukka rakenne (C)V(C), mikä tarkoittaa, että ne voivat alkaa ja päättyä konsonantilla ja niissä on oltava vokaali keskellä. Esimerkiksi, 학생 (haksaeng) ääntyy /hak.sɛŋ/.
• Lenitio: Tavalliset konsonantit /p, t, k/ ovat yleensä soinnittomia lausuman alussa ja voivat muuttua soinnillisiksi [b, d, ɡ] soinnillisten äänteiden välissä. Tämä aseman mukainen muutos ei rajoitu epämuodolliseen puheeseen: esimerkiksi 한국 (hanguk) ääntyy [han.ɡuk̚].
• Intonaatio ja alueellinen sävelkorko: Soulin korea ei erota sanoja sanapainolla eikä japanin kaltaisella leksikaalisella sävelkorolla. Intonaatio ilmaisee puheen jaksotusta ja korostusta. Joissakin alueellisissa murteissa, kuten Gyeongsangin varianteissa, on kuitenkin leksikaalinen sävelkorko.
• Elisio: Yhtenäisessä puheessa äänteitä voi jäädä pois, eikä se aina rajoitu epämuodolliseen keskusteluun. Sanassa 좋아 (joa) vartalon 좋- ㅎ katoaa ennen päätteen -아 vokaalia: [t͡ɕo.a]. Kyse ei ole koko sanan lopussa olevasta /h/:sta.