Portugalin sanakortit
sanaston oppimiseen

Sanakorteilla on omat asetukset. Voit muuttaa niitä sen mukaan, miten haluat harjoitella:

• Sanakorttien määrän valinta harjoitusta kohden

  Voit valita, kuinka monta sanakorttia harjoittelet yhdellä kirjoituskerralla. Oletusmäärä on kymmenen sanakorttia. Jos olet aloittelija, voit valita vähemmän kortteja kullekin harjoituskerralle.

• Näppäimistöltä puuttuvien merkkien korvaaminen

  Jos näppäimistöasettelu ei tue tiettyjä sanakorttien kanssa harjoittelemasi kielen erikoismerkkejä tai diakriittisiä merkkejä, voit ottaa asetuksissa käyttöön merkkien korvaamisen. Tällöin järjestelmä hyväksyy erikoismerkin tilalle mahdollisuuksien mukaan lähimmän latinalaisen peruskirjaimen. Jos esimerkiksi kirjoitettava sana on único ja kirjoitat unico, koska asettelusi ei tue aksenttimerkkejä, sitä ei pidetä virheenä.

Kansainvälinen foneettinen aakkosto (IPA) tarjoaa standardoidun joukon symboleja puhutun kielen äänteiden esittämiseen. Alla ovat portugalin ääntämisen IPA-symbolit sekä esimerkkejä, kuvauksia ja suuntaa antavia vertailuja suomen ja englannin äänteisiin.

Portugalin vokaalit

• /a/ - kuten sanassa casa, lausutaan /ˈkazɐ/ (kuten "a" sanassa talo /ˈtalo/)
• /e/ - kuten sanassa mesa, lausutaan /ˈmezɐ/ (kuten "e" sanassa mesi /ˈmesi/)
• /i/ - kuten sanassa vida, lausutaan /ˈvidɐ/ (kuten "i" sanassa mies /ˈmies/)
• /o/ - kuten sanassa lobo, lausutaan /ˈlobu/ (kuten "o" sanassa pomo /ˈpomo/)
• /u/ - kuten sanassa luz, lausutaan /ˈluʃ/ (kuten "u" sanassa kulu /ˈkulu/)

Portugalin diftongit

• /ɐi̯/ - kuten sanassa pai, lausutaan /ˈpɐi̯/ (kuten "ai" sanassa taivas /ˈtɑi̯vɑs/)
• /ei̯/ - kuten sanassa rei, lausutaan /ˈɾei̯/ (kuten "ei" sanassa meidän /ˈmei̯dæn/)
• /oi̯/ - kuten sanassa dois, lausutaan /ˈdoi̯ʃ/ (kuten "oi" sanassa voit /ˈvoi̯t/)
• /aw/ - kuten sanassa saudade, lausutaan /sawˈdadʒi/ (kuten "au" sanassa auto /ˈɑuto/)
• /ew/ - kuten sanassa meu, lausutaan /ˈmew/ (kuten "eu" suomen sanassa euro /ˈeuro/)

Portugalin konsonantit

• /p/ - kuten sanassa pato, lausutaan /ˈpatu/ (kuten "p" sanassa pappi /ˈpɑppi/)
• /b/ - kuten sanassa boca, lausutaan /ˈbokɐ/ (kuten "b" sanassa bussi /ˈbussi/)
• /t/ - kuten sanassa tatu, lausutaan /taˈtu/ (kuten "t" sanassa talo /ˈtɑlo/)
• /d/ - kuten sanassa dia, lausutaan /ˈd͡ʒiɐ/ brasilialaisessa portugalissa ja /ˈdiɐ/ eurooppalaisessa portugalissa (kuten "d" sanassa demo /ˈdemo/)
• /k/ - kuten sanassa casa, lausutaan /ˈkazɐ/ (kuten "k" sanassa kala /ˈkɑlɑ/)
• /ɡ/ - kuten sanassa gato, lausutaan /ˈɡatu/ (kuten "g" sanassa golf /ɡolf/)
• /f/ - kuten sanassa foca, lausutaan /ˈfokɐ/ (kuten "f" sanassa farmi /ˈfɑrmi/)
• /v/ - kuten sanassa vaca, lausutaan /ˈvakɐ/ (kuten "v" sanassa vaaka /ˈvɑːkɑ/)
• /s/ - kuten sanassa sopa, lausutaan /ˈsopɐ/ (kuten "s" sanassa suola /ˈsuolɑ/)
• /ʃ/ - kuten sanassa chuva, lausutaan /ˈʃuvɐ/ (kuten "sh" sanassa shakki /ˈʃɑkːi/)
• /ʒ/ - kuten sanassa jardim, lausutaan /ʒaɾˈd͡ʒĩ/ brasilialaisessa portugalissa ja /ʒaɾˈdĩ/ eurooppalaisessa portugalissa (kuten "j" ranskan sanassa journal /ʒuʁnal/)
• /ɲ/ - kuten sanassa ninho, lausutaan /ˈniɲu/ (kuten "ñ" espanjan sanassa niño /ˈniɲo/)
• /l/ - kuten sanassa luz, lausutaan /ˈluʃ/ (kuten "l" sanassa lumi /ˈlumi/)
• /ʎ/ - kuten sanassa milho, lausutaan /ˈmiʎu/ (kuten "lj" norjaksi miljø /mɪljø/)
• /ɾ/ - kuten sanassa caro, lausutaan /ˈkaɾu/ (kuten "r" espanjaksi pero /ˈpeɾo/)
• /ʁ/ - kuten sanassa rato, lausutaan /ˈʁatu/ brasilialaisessa portugalissa (kuten "r" ranskaksi rouge /ʁuʒ/)
• /ʁ/ - kuten sanassa roxa, lausutaan /ˈʁoʃɐ/ eurooppalaisessa portugalissa (suun takaosassa tuotettu r, lähellä ranskan r:ää sanassa rouge; ääntämys vaihtelee alueittain)
• /m/ - kuten sanassa mão, lausutaan /mɐ̃w̃/ (kuten "m" sanassa maa /ˈmɑː/)
• /n/ - kuten sanassa número, lausutaan /ˈnumeɾu/ (kuten "n" sanassa nainen /ˈnɑi̯nɛn/)

Erot eurooppalaisen ja brasilialaisen portugalin välillä

Vaikka eurooppalainen ja brasilialainen portugali muistuttavat monin tavoin toisiaan, on huomattavia eroja ääntämisessä, jotka voivat vaikuttaa ymmärtämiseen ja aksenttiin.

• Konsonanttien äänet: Monissa brasilialaisissa varianteissa d muuttuu /d͡ʒ/:ksi ennen /i/-äännettä, myös silloin, kun se kirjoitetaan painottomana e:nä. Esimerkiksi dia voi ääntyä /ˈd͡ʒiɐ/. Euroopan portugalissa /d/ säilyy, kuten sanassa dia /ˈdiɐ/; näin on myös joissakin Brasilian varianteissa.
• R-äänet: Portugalissa erotetaan heikko r, yleensä kielenkärjen yksittäinen napautus /ɾ/, ja vahva r, jonka ääntäminen vaihtelee alueittain. Euroopan portugalin vahva r voi olla uvulaarinen /ʁ/ tai täryäänne /r/. Brasilian varianteissa, esimerkiksi Rio de Janeirossa, esiintyy /ʁ/:ää ja /h/:ta.
• Vokaalien reduktio: Euroopan portugalissa vokaalit redusoituvat usein painottomissa tavuissa, mikä johtaa keskisempään vokaalin ääntämiseen (esimerkiksi, fazer lausutaan /fɐˈzeɾ/). Brasilian portugalissa vokaalit säilyvät yleensä avoimempina (esimerkiksi, fazer lausutaan /faˈzeɾ/).
• S tavun lopussa: Euroopan portugalissa tavunloppuinen s ääntyy yleensä /ʃ/:nä ennen taukoa tai soinnitonta konsonanttia ja /ʒ/:nä ennen soinnillista konsonanttia, kuten sanassa mesmo /ˈmeʒmu/. Monissa Brasilian varianteissa käytetään /s/:ää ja /z/:aa, kuten sanassa mesmo /ˈmezmu/. Toisissa, esimerkiksi Rio de Janeirossa, käytetään /ʃ/:ää ja /ʒ/:ää.

Portugalin ääntämisen ainutlaatuiset piirteet

Portugalin ääntämisessä on useita ominaisuuksia, jotka erottavat sen muista romaanisista kielistä. Joitakin ainutlaatuisia piirteitä ovat:

• Vokaalien reduktio: Painottomien vokaalien laatu muuttuu usein, erityisesti Euroopan portugalissa. Painoton a voi ääntyä keskivokaalina /ɐ/, ei schwa-äänteenä /ə/. Reduktion määrä riippuu kielivariantista ja vokaalin paikasta sanassa.
• Nasaalivokaalit: Portugalin nasaaliäänteissä ilma kulkee sekä suun että nenän kautta. Tilde merkitsee nasaalivokaaleja, kuten ã ja õ, sekä nasaalidiftongeja, kuten ão ja ãe. Myös seuraava m tai n voi ilmaista nasaalisuutta; kaikilla nasaalivokaaleilla ei ole tildeä.
• Sibilanttikonsonantit: Sanan alussa s vastaa /s/-äännettä; yksittäinen s vokaalien välissä vastaa yleensä /z/-äännettä. Tavun lopussa ääntäminen riippuu seuraavasta äänteestä ja alueellisesta variantista: /s/ tai /ʃ/ voi soinnillistua /z/:ksi tai /ʒ/:ksi ennen soinnillista konsonanttia.
• Avoimet ja suljetut vokaalit: Portugali erottaa avoimet vokaalit /ɛ, ɔ/ ja suljetut /e, o/, joita merkitään usein samoilla kirjaimilla e ja o. Ero voi muuttaa sanan merkityksen. Opettele ääntämys sanan yhteydessä, sillä kirjoitusasu ei aina ilmaise sitä.
• Pehmeä ja kova 'r': Yksittäinen r vokaalien välissä ääntyy yleensä napautuksena /ɾ/, kuten sanassa caro. Sananalkuinen r, vokaalien välinen rr ja r l:n tai n:n jälkeen ääntyvät vahvoina, kuten sanassa carro. Vahvan r:n ääntäminen vaihtelee alueittain, eikä se aina ole ranskan r:ää muistuttava /ʁ/.
• Diftongit: Portugali käyttää usein diftongeja, joissa kaksi vokaaliäänettä esiintyy samassa tavussa, ja ääntäminen liukuu vokaalista toiseen. Esimerkkejä ovat "oi" sanassa "foi" ja "ei" sanassa "lei".
• Palatalisaatio: Monissa Brasilian varianteissa d ja t muuttuvat ennen /i/-äännettä affrikaatoiksi /d͡ʒ/ ja /t͡ʃ/. Tätä palatalisaatiota ei ole kaikissa Brasilian varianteissa; Euroopan portugalissa /d/ ja /t/ yleensä säilyvät.
• Konsonanttiklusterit: Portugalissa on usein konsonanttiklustereita sanojen alussa tai keskellä, joihin voi sisältyä yhdistelmiä kuten "pr", "tr", "bl" ja "cl". Nämä klusterit äännetään ilman, että niiden väliin lisätään vokaaliäänne, mikä voi olla haastavaa oppijoille.
• Prosodia ja intonaatio: Portugalin rytmi ja intonaatio muodostavat kielelle ominaisen puheen melodian. Painotus on tyypillisesti toiseksi viimeisellä tavulla, vaikka poikkeuksia on paljon. Intonaatiomallit myös näyttelevät merkittävää roolia merkityksen ja tunteiden välittämisessä.