Ruotsin sanakortit
sanaston oppimiseen

Sanakorteilla on omat asetukset. Voit muuttaa niitä sen mukaan, miten haluat harjoitella:

• Sanakorttien määrän valinta harjoitusta kohden

  Voit valita, kuinka monta sanakorttia harjoittelet yhdellä kirjoituskerralla. Oletusmäärä on kymmenen sanakorttia. Jos olet aloittelija, voit valita vähemmän kortteja kullekin harjoituskerralle.

• Näppäimistöltä puuttuvien merkkien korvaaminen

  Jos näppäimistöasettelu ei tue tiettyjä sanakorttien kanssa harjoittelemasi kielen erikoismerkkejä tai diakriittisiä merkkejä, voit ottaa asetuksissa käyttöön merkkien korvaamisen. Tällöin järjestelmä hyväksyy erikoismerkin tilalle mahdollisuuksien mukaan lähimmän latinalaisen peruskirjaimen. Jos esimerkiksi kirjoitettava sana on único ja kirjoitat unico, koska asettelusi ei tue aksenttimerkkejä, sitä ei pidetä virheenä.

Kansainvälinen foneettinen aakkosto (IPA) tarjoaa vakiintuneen sarjan symboleja puhutun kielen äänteiden edustamiseen. Alla ovat IPA-symbolit ruotsin ääntämiseen, esimerkkien ja kuvausten kera sekä suuntaa antavia vertailuja suomen äänteisiin.

Ruotsin vokaalit

• /ɑː/ - kuten sanassa mat, äännetään /mɑːt/ (kuten "a" sanassa mato /ˈmato/)
• /ɛ/ - kuten sanassa hem, äännetään /hɛm/ (kuten "e" sanassa meri /ˈmeri/)
• /eː/ - kuten sanassa det, äännetään /deː/ (kuten "e" englannin sanassa say /seɪ/)
• /iː/ - kuten sanassa fil, äännetään /fiːl/ (kuten "i" sanassa fiilis /ˈfiːlis/)
• /uː/ - kuten sanassa bok, äännetään /buːk/ (kuten "u" sanassa muki /ˈmuki/)
• /ʉː/ - kuten sanassa hus, äännetään /hʉːs/ (kuten "u" englannin sanassa food /fuːd/ mutta pyöristetyillä huulilla)
• /ʉː/ - kuten sanassa fru, äännetään /frʉː/ (samankaltainen kuin "u" englannin sanassa food /fuːd/ mutta pyöristetyillä huulilla)
• /øː/ - kuten sanassa hör, äännetään /høːr/ (samankaltainen kuin "ö" saksan sanassa schön /ʃøːn/)
• /yː/ - kuten sanassa by, äännetään /byː/ (kuten "y" saksan sanassa München /ˈmʏnçən/)

Ruotsin diftongit

• /ai̯/ - kuten sanassa maj, äännetään /maj/ (kuten "ai" sanassa kai /kai/)
• /au̯/ - kuten sanassa sauna, äännetään /ˈsauna/ (kuten "au" sanassa auto /ˈauto/)
• /ei̯/ - kuten sanassa hej, äännetään /hɛi̯/ (kuten "ei" sanassa meidän /ˈmei̯dæn/)

Ruotsin konsonantit

• /p/ - kuten sanassa på, äännetään /pɔː/ (kuten "p" sanassa pallo /ˈpɑllo/)
• /b/ - kuten sanassa bil, äännetään /biːl/ (kuten "b" sanassa banaani /ˈbɑnɑːni/)
• /t/ - kuten sanassa tala, äännetään /ˈtɑːla/ (kuten "t" sanassa talo /ˈtɑlo/)
• /d/ - kuten sanassa dator, äännetään /ˈdɑːtʊr/ (kuten "d" sanassa demo /ˈdemo/)
• /k/ - kuten sanassa katt, äännetään /katː/ (kuten "k" sanassa kissa /ˈkisːɑ/)
• /ɡ/ - kuten sanassa gå, äännetään /ɡoː/ (kuten "g" sanassa golf /ɡolf/)
• /f/ - kuten sanassa få, äännetään /foː/ (kuten "f" sanassa fani /ˈfɑni/)
• /v/ - kuten sanassa vin, äännetään /viːn/ (kuten "v" sanassa vasta /ˈvɑstɑ/)
• /s/ - kuten sanassa sol, äännetään /suːl/ (kuten "s" sanassa susi /ˈsusi/)
• /s/ - kuten sanassa zoo, äännetään /suː/ (kuten s sanassa sana; tässä ei ole soinnillista /z/-äännettä)
• /ʃ/ - kuten sanassa sjö, äännetään /ʃøː/ (kuten "sh" englannin sanassa shoe /ʃuː/)
• /ɕ/ - kuten sanassa tjej, äännetään /ɕɛj/ (samankaltainen kuin "sh" englannin sanassa she /ʃiː/ mutta enemmän palatalisoitu)
• /ɕ/ - kuten sanassa kex, äännetään /ɕɛks/ (kitalaen kohdalla tuotettu hankausäänne kuten ruotsin sanassa tjej; sana voidaan ääntää myös /k/:lla alkavana: /kɛks/)
• /j/ - kuten sanassa jätte, äännetään /ˈjɛtːɛ/ (kuten j sanassa jää)
• /j/ - kuten sanassa ja, äännetään /jaː/ (kuten "j" sanassa joki /ˈjoki/)
• /h/ - kuten sanassa hatt, äännetään /hatː/ (kuten "h" sanassa hattu /ˈhatːu/)
• /l/ - kuten sanassa liten, äännetään /ˈliːtɛn/ (kuten "l" sanassa lauta /ˈlɑutɑ/)
• /r/ - kuten sanassa ros, äännetään /ruːs/ (kuten "r" sanassa ranta /ˈrɑntɑ/ - värähtelevä)
• /ŋ/ - kuten sanassa sjunga, äännetään /ˈʃɵŋa/ (kuten "ng" englannin sanassa sing /sɪŋ/)
• /m/ - kuten sanassa man, äännetään /man/ (kuten "m" sanassa mato /ˈmato/)
• /n/ - kuten sanassa nej, äännetään /nɛj/ (kuten "n" sanassa nainen /ˈnɑinɛn/)

Ruotsin ääntämisen erityispiirteet

Ruotsin ääntämisessä on useita ominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä kielen oppijoille.

• Vokaalien pituus: Ruotsissa on sekä lyhyitä että pitkiä vokaaleja, ja vokaalin pituus voi muuttaa sanan merkitystä. Esimerkiksi, vit (valkoinen) /viːt/ vs. vitt (valkoinen, ett-muoto) /vɪtː/.
• Sävelkorot: Monissa ruotsin kielimuodoissa erotetaan kaksi sävelkorkoa, mutta suomenruotsissa tätä eroa ei yleensä ole. Vertaa sanoja anden (ankka) /ˈanːdɛn/ (1) ja anden (henki) /ˈanːdɛn/ (2).
• Retrofleksiset konsonantit: Monissa kielimuodoissa /r/ ja sitä seuraava alveolaarinen konsonantti voivat sulautua retrofleksiseksi konsonantiksi, kuten /ʈ/, /ɖ/ tai /ɳ/. Sanassa gärna (mielellään) [ˈjæːɳa] rn ääntyy retrofleksisenä [ɳ]:nä.
• Kovat ja pehmeät konsonantit: Joidenkin konsonanttien, kuten "k" ja "g", ääntäminen muuttuu seuraavan vokaalin mukaan. Esimerkiksi, kall (kylmä) /kalː/ vs. kyrka (kirkko) /ˈɕʏrka/.
• Soinnilliset konsonantit sanan lopussa: Toisin kuin monissa kielissä, soinnilliset konsonantit kuten /b/, /d/ ja /ɡ/ voivat esiintyä sanojen lopussa ja pysyä soinnillisina. Esimerkiksi, skog (metsä) /skuːɡ/.